MENNEET NÄYTTELYT

Tiina Laasonen: Muistijälki
9.6. - 2.9.2018, Nelimarkka-museo
Kuvanveistäjä Tiina Laasosen taiteellinen työ on hänen kielensä, jonka avulla hän pohtii ihmisyyttä ja käsittelee suhdettansa ympäristöön. Hänen työssään on tärkeää materiaalin kosketus ja sen olemuksen kunnioittaminen. Aistimus ja visuaalinen näkökulma ovat hänen työkalunsa. Hänen eri veistoksiin ja installaatioihin käyttämänsä materiaalit valikoituvat idean ja sijoituskohteen mukaan. Työprosessi on hidas, vaitonainen ja samaa työvaihetta toistava. Työskentely kolmiMuistijälki-näyttelyssä on esillä Laasosen viimeaikaisia puuveistoksia sekä tila- ja ympäristötaideteoksia. Näyttelykokonaisuus koostuu kolmesta eri teossarjasta, joiden tematiikka käsittelee ihmisyyttä. Teokset luovat emotionaalisen elinkaaren lapsuuden muistikuvista onnellisuuden etsimisen kautta muistin merkitykseen oman identiteetin säilyttämisessä.

Sense Presence without Words – sarja (2013–2014) kutoutuu lapsuudessa koetun hiljaisuuden teeman ympärille. Teokset kertovat tarinaa hellyydestä, hoivaamisesta ja huolehtimisesta, niistä arjen hetkistä, jolloin läsnäolon voi tuntea ilman sanoja. Sarjan teokset valmistuivat Galleria G:ssä Helsingissä pidettyyn yksityisnäyttelyyn 2014.

Teossarjan Cascading Goodness (2015–2018) aiheena on inhimillinen onnellisuuden tarve. Teosten innoittajana on toiminut renessanssin luontokäsityksen Hortus Conclusus, suljettu tila, johon kaikki hyvä laskeutuu. Osa sarjan teoksista on museon ulkotilassa.

Shade of Memory – sarjan puuveistokset käsittelevät muistin merkitystä, sen vivahteita ja menettämistä. Sarjan teokset ovat aiemmin julkaisemattomia.

Tiina Laasonen (s. 1968 Kauhavalla) on kuvanveistäjä, ympäristötaiteilija ja taiteen opettaja. Taiteellisen uransa ohella hän on toiminut aktiivisesti eri taiteilijayhteisöjen luottamustehtävissä. Laasonen asuu ja työskentelee Seinäjoella. Tiina Laasosen taideteoksia on ollut esillä lukuisissa museoissa ja gallerioissa niin kotimaassa kuin ulkomailla, ja niitä on sekä julkisissa että yksityisissä kokoelmissa. Pohjanmaan taidetoimikunta myönsi Tiina Laasoselle Pohjanmaan taidepalkinnon 2017 laaja-alaisesta työstä taiteilijana.

Kuva: Tiina Laasonen Nauha (yksityiskohta), kuvaaja Hannu Pettinen
Meri Pauniahon näyttely
9.6. - 2.9.2018, Nelimarkka-museon grafiikansaleissa
Taidegraafikko Meri Pauniaho kuvaa teoksissaan erilaisia tiloja, huoneita ja maisemia, joissa ihmisen läsnäolo tuntuu, mutta ihmistä ei näy. Hiljaisten ja kauneuteen pyrkivien teosten esikuvina ovat olleet esimerkiksi lapsuuden tärkeät paikat, mummolat ja menneet kodit. Niiden kautta Pauniaho käsittelee ihmisen olemassaoloa, identiteetin muotoutumista ja muistamisen ja muistojen oikeutusta. Aika kuluu, jotkut asiat pysyvät ja jotkut katoavat, joistain tulee ajattomia.

Näyttelyn teokset voidaan jakaa karkeasti kolmenlaisiin: interiööreihin, maisemiin sekä kuvauksiin luonnosta. Kaikkia näitä yhdistää koetun ja kuvitellun yhteensulautuminen, monet perspektiivit, monivärisyys ja pintastruktuurien runsaus. Kaikki jatkavat kuitenkin saman teeman - muistamisen, muistojen ja muistin paikan - käsittelyä.

Teokset nojaavat vahvasti Pauniahon henkilökohtaisen elämän tapahtumiin, mutta samanaikaisesti niitä voidaan aina tarkastella yleisellä tasolla vailla henkilökohtaista painolastia, vaikkapa pieninä kansatieteellisinä tutkielmina oudosti tutuista esineistä tai maisemissa viipyilevän pandakarhu-hahmon – joka on taiteilijan eräänlainen alter ego - kautta viittauksina ajankohtaisiin Ähtärin eläinpuiston pandakarhuihin tai suomalaiseen luontoon ja sen tulevaisuuteen.

Pauniaho vedostaa pieniä, 4-6 vedoksen sarjoja. Teokset ovat pvc-levyltä vedostettuja kohopainovedoksia tai koho- ja syväpainotekniikoiden yhdistelmiä. Pauniaho työskentelee yhden laatan tekniikalla. Yhdessä vedoksessa on useimmiten neljästä kuuteen värikerrosta, joskus jopa yhdeksästä kymmeneen.

Meri Pauniaho (s.1972) on raumalainen, eteläpohjalaiset juuret omaava taidegraafikko, Suomen Taidegraafikot ry:n ja Rauman Taidegraafikot ry:n jäsen. Hän valmistui kuvataiteilijaksi (AMK) Lahden Taideinstituutista vuonna 2014. Pauniaho on myös tekstiilialan artenomi (AMK).
Helmiä ja harvinaisuuksia
3.3. - 27.5.2018, Nelimarkka-museo
Grafiikkaa, piirroksia ja veistoksia Nelimarkka-Rahaston kokoelmasta

Sodan jälkeen vuonna 1945 Nelimarkka-museon perustaja Eero Nelimarkka huomasi olevansa suhteellisen varakas mies: ”Sodan aikana maailman meno oli äärimmilleen sekaisin, jopa taiteilijainkin mielestä; sillä oli tapahtunut ihme – ihmiset ostivat kilvan taideteoksia!” Nelimarkka pystyi rahojen turvin perustamaan jo vuosia mielessään olleen säätiön, jonka nimeksi tuli Nelimarkka-Rahasto säätiö (nyk. Nelimarkka-Rahasto sr.)

Säätiön tarkoituksena oli avustaa ja tukea kristillistä sivistystyötä maassamme sekä ylläpitää ja kartuttaa taidekokoelmaa, joka olisi jätettävä säilytettäväksi ja hoidettavaksi yleisölle nähtävänä pidettävään julkiseen kokoelmaan.

Kokoelmia kartutettiin jo Nelimarkan elinaikana. Noin puolet kokoelman teoksista oli Nelimarkan ja puolet muiden suomalaisten taiteilijoiden. Erityisesti grafiikan ja piirrosten kokoelma on huomattava.

Osa kokoelmasta on nyt kehystetty ja ensi kertaa näyttelyssä esillä. Mukana on piirroksia tunnetuilta nimiltä, kuten Hugo Simberg, Albert Edelfelt, Magnus Enckell, Magnus von Wright ja Juho Rissanen. Näyttelyssä on esillä myös veistoksia muun muassa Essi Renvallilta, Wäinö Aaltoselta sekä Viktor Janssonilta.
Heidi Katajamäki, Levotonta maata
16.12.2017 - 18.2.2018, Nelimarkka-museo
Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017 -kilpailun voittajan, Heidi Katajamäen näyttely Levotonta maata on eräänlainen läpileikkaus taiteilijan aiemmista installaatiokokonaisuuksista. Näyttelyssä on esillä teoksia, jotka ovat syntyneet Katajamäen kuvataiteilijaksi valmistumisen jälkeen. Yksittäisten teosten lisäksi installaatio rakentuu suoraan Nelimarkka-museon tiloihin.

Katajamäen taiteellinen työskentely pohjautuu mieleen ja tunteisiin. Hän kuvaa maalaamalla ja piirtämällä sitä, mitä korvien välissä tapahtuu ja miltä sisällä tuntuu: ”Pilkon ajatukseni ja tunteeni paloiksi. Ammennan yhden tällaisen ’tunteenpalan’ yhteen teokseen, yhdelle maalauspohjalle tai kankaalle. Teokseni syntyvät sarjoina, jolloin ne kokonaisuutena kuvaavat silloista sisäistä kauttani. Näistä kokonaisuuksista koostan erilaisiin tiloihin tilallisia teoksia. Installaatiot tuovat esiin mennyttä aikaa yksittäisen teosten kautta, sekä nykyistä aikaa, kun kokoan kaiken yhtenäiseksi installaatioksi osaksi tilaa. Aika liikkuu eteenpäin, aikakaudet vaihtuvat, tunteet muuttuvat. Näin installaationikin katoavat näyttelyn päätyttyä, ja muistoksi niistä jää vain yksittäiset palat, teossarjat sekä valokuvat kokonaisesta installaatiosta.”

Välineenä Katajamäki käyttää pääasiassa hiiltä ja gessoa. Hiili taittuu moneksi ja antaa ilmaisulle paljon erilaisia vaihtoehtoja. Yhdessä valkoisen gesson kanssa ne antavat mahdollisuuksia eri harmaiden vivahduksiin. Teosten kieli on viiva. Välillä viiva muotoutuu esittävään muotoon, toisinaan se ilmaisee puhtaasti ei-esittävyyden kautta tunteita. Viiva ylittää tilassaan jopa maalauspohjat ja kankaat: ”Mieli ei mahdu yhteen lokeroon tai tiukkoihin rajoihin vaan se valtaa sisälläni ja installaatiossani koko tilan.”

Levotonta maata -näyttely kertoo siitä minkälaista on olla nuori kuvataiteilija. ”Se on kertomusta minusta, elämän kantokyvystä, ainaisesti läikkyvästä mielestä sekä siitä, että aika kulkee aina eteenpäin. Mitä tahansa elämä tuokaan eteen aina, ihan aina, tulee koittamaan parempi aika.”

Seinäjoella syntynyt ja Lahdessa asuva ja työskentelevä Heidi Katajamäki (s. 1990) on valmistunut Lahden Taideinstituutista 2016. Hän on osallistunut useisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin ympäri Suomea ja toteuttanut teoksia julkisiin tiloihin.

Kuva: Heidi Katajamäki, Arkihiki ja hetken hilse, 2016.
Ritva Lindberg Sata taivasta
7.10. – 3.12.2017, Nelimarkka-museo
Ritva Lindberg on Alajärvellä syntynyt kuvataiteilija ja kuvataideopettaja. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Turun piirustuskoulusta v. 1977, jolloin maalauksen opinnoissa keskityttiin lähes yksinomaan öljyväreillä maalaamiseen, eikä akvarellia käytetty edes luonnosteluun. Siitä huolimatta akvarellimaalauksesta tuli vähitellen Lindbergille mieluisin tekniikka. Se mahdollistaa samanaikaisesti hyvin herkän, mutta samalla voimakkaan ilmaisun.

”Akvarellin avulla olen pystynyt luomaan niitä tunnelmia ja vaikutelmia, joita olen tavoitellut. Taiteeni on aina ollut esittävää riippumatta vallalla olevista suuntauksista tai arvostuksista. Ainoa mahdollisuus on ollut maalata sitä minkä olen kulloinkin kokenut tärkeäksi, oli kyseessä sitten tunnelma, tapahtuma tai havainto.”

Pitkään Lindbergin maalaukset perustuivat havaintoihin luonnosta ja varsinkin sen pieniin, usein nopeasti ohitettaviin yksityiskohtiin. Vuonna 2002 Lindbergin oman elämän käännekohta muutti töiden sisällön täysin. Sen seurauksena vuodesta 2004 alkaen hän maalasi 10 vuoden ajan kuvia hetkistä, jolloin tunne ja tajunta kohtaavat. Syntyi yli kolmekymmentä teosta käsittävä sarja jonka nimenä on Pitkä matka. Teosten keskiössä on ihminen, jonka kuvaamisen kautta syntyy tunne, tapahtuma ja tunnelma. Osa teoksista on mukana näyttelyssä.

Kuvataideopettajan ja muiden töiden yhdistäminen vie aikaa maalaukselta: ”Ajellessani töihin, työpaikasta toiseen ja vihdoin kotiin näen vuorokauden- ja vuodenajasta riippuen monenlaisia taivaita. Valoisia, sumuisia, punaisia, keltaisia, sinisiä, harmaita, hurjia, rauhallisia. Katselen kuinka pimeys väistyy ja vähitellen valo voimistuu ja tuo esille värit. Talvella iltapäivän tunteina taas valo vähenee ja hämärä alkaa hiipiä tilalle. Jokainen taivas on aina erilainen ja valo muuttaa maiseman, illan värit täyttävät mielen. Noin kahden vuoden ajan näkemäni taivaat kertyivät mieleeni ja alkoivat vähitellen pyrkiä ulos.”

Kypsyttelyn seurauksena Lindbergin ensimmäiset taivasaiheiset maalaukset syntyivät vuonna 2016. Ensimmäisen nimeksi tuli Sata taivasta, joka on myös näyttelyn nimi. Lindberg päätyi käyttämään teoksissa guassia akvarellin ohella. Akvarellin luonteeseen kuuluu läpikuultavuus. Guassi taas on akvarellivärien tapaan vesiohenteinen, mutta sillä on mahdollista maalata myös peittäviä kerroksia, mikä on lisännyt mahdollisuuksia eri vaikutelmien aikaansaamiseksi.

Ritva Lindberg on syntynyt Alajärven Möksyssä 1957. Hän asuu ja työskentelee Lappajärvellä. Kuvataiteilijan työn lisäksi Lindberg opettaa Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston Kuvataidekoulu EERO:ssa ja aikuisten kuvataideryhmissä eri opistoissa sekä työskentelee viikonloppuisin Lapuan Minnesota-hoidossa. Kesän aikana yhtäjaksoisen taiteellisen työskentelyn on mahdollistanut Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston myöntämä työskentelyapuraha Sata taivasta -näyttelyä varten.

Kuva: Ritva Lindberg, Sata taivasta, 2016.
Sininen ja valkoinen kaikilla mausteilla
24.4.-21.5.2017, Nelimarkka-museo
Kuvataidekoulu EERO:n oppilastöiden kevätnäyttely

Kuvataidekoulu EERO:n Suomi 100 -teeman innoittama näyttely on historian neljäs oppilastöiden näyttely Nelimarkka-museossa. Ensimmäisen kerran kuvataidekoululaisten töitä on ollut museon grafiikan saleissa esillä maaliskuussa 1995. Tuolloin työt syntyivät Veli Ekroosin näyttelyn inspiroimana.

Syksyllä 2008 kuvataidekoulun oppilaat kävivät katsomassa Nelimarkka-museon Rock on nahkaa -näyttelyn. Näyttely innoitti työskentelyyn, jonka seuraukset olivat esillä museon grafiikan saleissa maaliskuussa 2009 nimellä Ihmisiä, idoleja. 2013 laaja, alueellinen taiteen perusopetuksen yhteisnäyttely Supersankareiden kohtaaminen valloitti koko museon.

Vuoden 2017 näyttely on nimeltään SININEN JA VALKOINEN KAIKILLA MAUSTEILLA. Näyttelyn kantavana teemana on suomalainen kuvataide kultakauden ajasta nykypäivään. Oppilaat ovat paitsi tehneet omia teoksiaan mestareiden teosten pohjalta, myös luoneet kokonaan uutta sinivalkoista taidetta satavuotiaan Suomen kunniaksi. Eri tekniikoilla tehtyjen piirustusten ja maalausten lisäksi näyttelyssä on kolmiulotteisia teoksia. Lukuvuoteen sisältyy paljon harjoitusta, mm. värioppia ja välineiden hallintaa, mikä on nähtävissä näyttelyn teoksissa. Oppilastöitä on esillä museon alakerran grafiikan saleissa, mutta lisäksi näyttely levittäytyy myös museon ulkopuolelle.

Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston kuvataidekoulu EERO on toiminut vuodesta 1979 ja on maamme vanhimpia kuvataidekouluja. Opetussuunnitelmaan perustuvaa kuvataiteen perusopetusta annetaan Alajärvellä, Lehtimäellä, Soinissa ja Vimpelissä, yhteensä seitsemässä eri toimipisteessä. Vuosittain kuvataidekoulussa opiskelee n. 150 lasta ja nuorta. Opetus jakautuu ryhmittän. 5-6 vuotiaat opiskelevat valmentavan opetuksen ryhmissä 1,3 oppituntia viikossa. Perusopetus I ryhmäläiset ovat 7-9 vuotiaita ja perusopetus II ryhmäläiset 10-12 -vuotiaita, heillä on opetusta 2 oppituntia viikoittain. Yli 12 -vuotiaat jatkavat periodipajassa ja työpajoissa joissa oppitunteja on 3/viikko.
Perusnäyttely - Pariisi on Sesam
Eero Nelimarkan elämästä ja taiteesta kertova perusnäyttely valaisee Pariisin matkojen merkitystä taiteilijan tuotannossa. Nelimarkka opiskeli Pariisin vapaissa taideakatemioissa lukuisia kertoja elämänsä aikana. Esillä on teoksia vuosilta 1910 - 1976, nuoruuden töitä Marraskuun ryhmän ajoilta, muotokuvia, kaupunkikuvia, asetelmia, maisemia, Lapin aiheita, uskonnollisia aiheita sekä valokuvia ja kirjeitä.
Kokoelma kätköistä
4.3. – 4.6.2017, Nelimarkka-museo
Pohjalaisen taiteilijaliiton taidekokoelma Nelimarkka-museossa 4.3. – 4.6.2017

”Taiteen harjoittaminen ei siis ole leikittelyä, vaan vakavaa henkistä työtä, tietoa ja taitoa vaativaa vakavaa ammatinharjoitusta” julistettiin kirjeluonnoksessa Pohjalaisen taiteilijaliiton kannattajajäsenten hankintaa varten 1940-luvulla.

Lauseessa tuli määritellyksi vuonna 1943 perustetun Pohjalaisen taiteilijaliiton ydin. Liiton tehtävänä oli tehdä tunnetuksi pohjalaista kuvataidetta ja edistää taiteiden asemaa yleisesti järjestämällä näyttelyitä ja kursseja, välittämällä tietoa, sekä kartuttamalla omaa teoskokoelmaa.

Taidekokoelmaa ryhdyttiin kartuttamaan heti ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa syyskuussa 1943, jossa paikalla olivat muun muassa taidemaalarit Eero Nelimarkka ja Eemu Myntti sekä Helsingin Taidehallin intendentti, tohtori Bertel Hintze. Jokaisen taiteilijajäsenen tuli luovuttaa liitolle yksi teoksensa ”kertakaikkisena jäsenmaksuna”. Nykyään teoslahjoitusta ei edellytetä, mutta kokoelmaan on tullut muutamia lisäyksiä vielä 1990-luvulla.

Taiteellisesti reilu 80 teosta sisältävä kokoelma on mielenkiintoinen, sillä siinä on jäsenistön vanhemman polven ja myös vähemmän tunnettujen taiteilijoiden teoksia. Kokoelmassa näkyvät myös tavallisimmat taiteessa käytetyt tekniikat, pohjamateriaalit ja välineet. Kokoelman taiteilijoita ovat mm. Matti Annala, Oscar Bengts, Eva Bremer, Yngve Bäck, Frans Hiivanainen, Iivari Honkola, Lea Ignatius, Einari Junttila, Kaarlo Lamminheimo, Aini Lähdesmäki, Tanu Manninen, Nandor Mikola, Arvi Mäenpää, Eero Nelimarkka, Oiva Polari, Tellervo Töyry, Einari Uusikylä, Pentti Uusikylä ja Veikko Vionoja.

Kokoelman vaiheet ovat moninaiset ja se on ollut sijoitettuna eri tiloihin Vaasassa, Seinäjoella ja Lapualla. Vuonna 2016 kokoelma deponoitiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoon Nelimarkka-museoon, jossa sijaitsee myös Pohjalaisen taiteilijaliiton arkisto. Näyttelyssä on esillä myös arkistomateriaalia liiton vaiheista.

Aiemmin kokoelma on ollut esillä 40- ja 50 -luvuilla Vaasassa, Pohjanmaan museossa 1980, Seinäjoen taidehallissa 1985 ja Nelimarkka-museossa 1994. Nyt nähtävä laaja katsaus kokoelmaan on ensimmäinen aluetaidemuseossa.

Näyttelyn on kuratoinut Pohjalaisen taiteilijaliiton varapuheenjohtaja Markku-Tapani Hakala.

Vuonna 1943 perustettu Pohjalainen Taiteilijaliitto on yksi ensimmäisistä alueellisista taiteilijoiden ammattijärjestöistä. Tällä hetkellä Pohjalaiseen taiteilijaliittoon kuuluu 111 taiteilijaa.

Kuva: Frans Hiivanainen, Istuva nainen, 1910-luku.
Verónica Gómez - Suihkulähdepatsaat
23.2. – 16.4.2017, Nelimarkka-museo
"Tuntemattomat paikat muodostuvat minulle ikään kuin omaisuudeksi. Kuten tuo kohta jyrkänteen päällä, missä kalkkikivikummut hupenevat seremoniallisesti ja uneliaasti vettä kohti. Aivan kuin minulla olisi hämärä muistikuva ja tunne, että olisin joskus asunut siellä; tai vedessä muinaisina aikoina. Tarkat jäljet ovat vain pyyhkiytyneet näkymättömiin."
- Fleur Jaeggy, Suihkulähdepatsaat.

Nelimarkka-residenssin taiteilija, argentiinalainen Verónica Gómez, vietti helmikuun 2017 Alajärvellä. Pääosin Gómez työskentelee maalausten, piirrosten ja installaatioiden parissa. Nelimarkka-museon grafiikansaleihin koottu näyttely koostuu sekä vanhemmista piirroksista että residenssin aikana syntyneistä teoksista.

Suihkulähdepatsaat -näyttelyssä on sekä muotokuvia kuvitteellisista ihmisistä että abstrakteja maisemia. Gómez ajattelee jokaisen teoksensa olevan ikään kuin kappale jostain kuvitteellisesta kirjasta. Teosten taustat ovat usein monitahoisia ja niiden luonne käsityömäinen. Viitekehys, johon muotokuvat sijoittuvat, kuvaa mennyttä, nostalgista aikaa. Näin ne välittävät erilaisia tunnelmia ja tunteita niiden katsojalle, kuten huumoria, draamaa, empatiaa ja hyväksyntää.

Gómezin installaatioihin punoutuu usein monenlaisia vihjeitä niiden luodessa vaihtoehtoisia elämäntarinoita salaperäisille päähenkilöille. Usein myös perinteiset faabelit, joissa tarina kerrotaan eläinten kautta, toimivat teosten innoittajina tai lähtökohtina. Parhaillaan Gómez tutkii muotokuvien ja abstraktien maisemien kautta mielensisäisiä tunnelmia.

Gómez työskentelee ja asuu Buenos Airesissa.

www.veronica-gomez.com.ar

Kuva: Verónica Gómez, 2016.
Katri Yli-Erkkilä – Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija
10.12.2016 – 19.2.2017
Kuvataiteilija Katri Yli-Erkkilä työskentelee pääasiassa lavastetun valokuvan parissa. Lavastettu valokuva mahdollistaa todellisen ja epätodellisen yhdistämisen. Hetken kestävästä tulee pysyvää. Yli-Erkkilä rakentaa lavastuksia käyttäen valmiita esineitä ja muokkaamalla jo olemassa olevaa tai rakentamalla uutta.

Yli-Erkkilä työskentelee sarjoissa. Viime vuosina hän on työstänyt kahta eri teossarjaa limittäin. Teosten lähtökohtana on sosiaalinen vieraantuminen, vieraantuminen luonnosta ja elämän kunnioituksesta, sekä mieltämme ohjaavat ja rajoittavat tekijät.

Teosten valmistusprosessi on keräilypainotteinen. Yli-Erkkilä käyttää paljon kierrätysmateriaaleja kuten nukkeja, koriste-esineitä ja turkiksia. Hän muokkaa esineet tarpeisiinsa sopiviksi esimerkiksi ompelemalla ja maalaamalla tai tekee tarvittaessa kokonaan uutta. Lavasteet taiteilija rakentaa muun muassa askartelumateriaaleista ja erilaisista massoista.

Vieraantumista käsittelevissä teoksissa taiteilija kuvaa kaupunkiasumista, kaupunkien kasvua, sosiaalista vieraantumista yhteisöjen sisällä, vieraantumista luonnosta ja eläimistä sekä ihmisluonnon raadollisuutta. Kuvissa ihminen ja eläin esiintyvät totutusta poikkeavalla tavalla.

Kerrostalot ovat kuin yhteisöjä. Yhteisöistä rakentuu kaupunki. Kaupungit kasvavat, rajat liikkuvat ja ihmiset kokevat juurettomuutta. Kaupunkien kasvaessa luonto väistyy yhä kauemmas. Kun ihminen ei ymmärrä olevansa osa luontoa, jää luonto kaukaiseksi ja elottomaksi. Luonnosta vieraantunut ihminen ei kunnioita sitä. Ääripäänä, ihminen ei kunnioita elämää.

Toisessa teossarjassaan Yli-Erkkilä kuvaa mieltämme ohjaavia ja rajoittavia tekijöitä, mielentiloja. Hän lähestyy aihetta muotinuken kautta. Nukke kiinnostaa taiteilijaa esineenä ja ihmisen kuvana. Se on riittävän lähellä, mutta tarpeeksi kaukana. Yli-Erkkilä peilaa nukkejen kautta ympärillä olevaa. Teokset ovat ikään kuin psyyken muotokuvia. Kuvien muovisuuden ja keinotekoisuuden luoma tunnelma on taiteilijalle kiinnostavaa. Pysähtyneisyydessä on hänelle jotain elävää.

Toista kertaa järjestetyn Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun voittaja Katri Yli-Erkkilä on Oravaisissa 1981 syntynyt kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Seinäjoella.

Kuva: Katri Yli-Erkkilä, Keltainen lanka, 2014.
Italialaista nykytaidetta - Näyttely
Nelimarkka-Museo 17.9.-27.11.2016
Nelimarkka-museon syysnäyttelyssä on esillä italialaista nykytaidetta. Näyttelyn on kuratoinut italialaissyntyinen, Viitasaarella asuva kuvataiteilija Alberto Ferretti (s.1962).

Näyttelyssä on teoksia 18 taiteilijalta. Teoksissa on käytetty eri medioita ja tekniikoita ja esillä on esimerkiksi maalauksia, valokuvia, videota ja installaatioita. Näyttelyssä ei ole haettu yhtenäistä teemaa, vaan kuraattori on valikoinut teokset omista lähtökohdistaan.

Italialaisen taiteen juuret ulottuvat jo antiikkiin ja renessanssi oli italialaisen taiteen kukoistuskautta. Perinteet elävät ja näkyvät myös Nelimarkka-museon näyttelyssä. Maa on tunnettu luovuudesta esimerkiksi muotoilussa ja arkkitehtuurissa, mutta nykytaide on vasta viime vuosikymmenellä nostanut arvostustaan. Näyttelyssä on viittauksia myös moderniin taiteeseen, esimerkiksi italialaiseen futurismiin.

Näyttelyn taiteilijat ovat Fiorenzo Barindelli, Manuela Biagini, Gabriele Buratti, Annalisa Campailla, Olga Casa, Marisa Cortese, Michele de Luca, Alberto Ferretti, Margherita Levo-Rosenberg, Grazia Mazzarello, Emanuela Mezzadri, Marcello Mogni, Virginia Monteverde, Maurizio Morandi, Luigi Maria Rigon, Alberto Terrile, Guido Ziveri ja Roberto Zizzo.

Kuva: Annalisa Campailla, Kupoli, 2010.
Mari Hallapuro: Alinen - Näyttely
11.6.-4.9.2016
Nelimarkka-museon grafiikan salien kesänäyttelyssä alajärveläislähtöinen kuvataiteilija Mari Hallapuro (s. 1985) palaa juurilleen pääkaupunkiseudulla vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen. Näyttelyssä on esillä pienikokoisia ja yksityiskohtaisia teoksia, joiden synkkiäkin aiheita lähestytään myös huumorin kautta.

Hallapuro kuvaa työskentelyään: ”Piirtäminen on ollut minulle aina tärkeää. Intiimi ja vetäytyvä puuhastelu omien aiheiden parissa on ollut aina hyvä pakopaikka ja on sitä edelleen. Taidegrafiikan myötä tekemiseen tulee työskentelyn hitaus ja välillisyys, joka antaa tekijälleen lisää tilaa pohdiskelulle. Grafiikan painamisprosessin mahdollistama sarjallinen työskentelytapa antaa kuva-aihioille mahdollisuuden rakentua hitaasti eteenpäin ja muuttua. Kuvasarjasta tulee kuin aivan liian hidas animaatio.”

Kuvissaan Hallapuro mietiskelee ajan kulumista ja katoavaisuutta. Hänen teoksensa kuvaavat nähtyä ja koettua. Eräs teosten tärkeimmistä lähtökohdista on havainto: ”Välillä minä pidän siitä, että saan tehdä ajatuksissani pulahduksia syviin ja synkeisiin vesiin ja tehdä niistä kuvia.” Arkiset huomiot kuitenkin keventävät tunnelmaa ja tuovat kuviin omat pienet vitsinsä. Hallapuron teoksissa huumori ja melankolia kulkevat usein käsi kädessä.

Mari Hallapuro asuu ja työskentelee Keravalla. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian taidegrafiikan koulutusohjelmasta vuonna 2012. Valmistumisensa jälkeen Hallapuro on järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ottanut osaa ryhmänäyttelyihin. Vuonna 2015 Hallapuro osallistui Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston järjestämään Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija-kilpailuun ja hänen teoksensa valittiin yleisön suosikiksi. Hallapuron teoksia on hankittu mm. Helsingin Taidemuseon, Valtion sekä EMMAn –Espoon modernin taiteen museon taidekokoelmiin. Hallapuro on Suomen taidegraafikoiden ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen. Vuonna 2016 Hallapuro toimii Suomen Taidegraafikoiden johtokunnan jäsenenä.
Kaarina Heikinheimo: LUMOUS - Näyttely
Tekstiilitaidetta Nelimarkka-museossa 11.6.-4.9.2016
Alajärveläislähtöinen Kaarina Heikinheimo on kuvataiteilija, jolle tekstiili on toteuttamistapa. Heikinheimon materiaaleja ovat pääasiassa pellava, kupari, teräs ja lasi. Veistosten runkona on usein rautakehikko.
Heikinheimon tekstiiliveistokset ovat suurikokoisia ja niiden valmistaminen vaatii aikaa ja paljon työtä. Taiteilija toteuttaa itse kaikki työvaiheet. Nelimarkka-museon näyttely koostuu satumetsästä, jossa yhdistyvät teemat lumous ja kruunajaiset. Esillä on esimerkiksi suurikokoisia tekstiilikransseja, jotka johdattavat katsojan kruunajaisteemaan.

Heikinheimoa on lapsesta asti kiinnostanut sadun maailma. Sadut antavat mahdollisuuden vapaaseen luovuuteen, jota myös taiteilijan tekniikka tukee. Heikinheimon teosten ideat vaihtelevat. Hän pyrkii rakentamaan näyttelystä kokonaisuuden, mutta säilyttämään myös vapauden tunteen. Taiteilija kuvaa kulloiseenkin teoskokonaisuuden muotoutumista sukellukseksi tuntemattomaan ja jättää katsojalle vapauden tulkita teoksia.

Näyttelystä toiseen siirtyminen on Heikinheimolle aina jatkumo. Hänen teoksiaan on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä useissa Suomen museoissa. Lisäksi Heikinheimo on toteuttanut veistoksia julkisiin tiloihin, kuten Vaasan uimahalliin, keskussairaalaan, lentoasemalle ja yliopistolle. Viime kesänä Heikinheimon teoksia oli esillä Alajärven kirjastossa. Taiteilija on muuttanut Alajärveltä Vaasaan 5-vuotiaana, mutta yhteys paikkakuntaan on säilynyt mökkisaaressa vietettyjen kesien kautta.

Kuvaaja: Erkki Salminen.
Ruoveden maisema - Näyttely
27.2.-29.5.2016
Nelimarkka-museon näyttely Ruoveden maisema lisää tietoa Ruoveden taidehistoriasta esittelemällä kolme paikkakunnalla työskennellyttä taiteilijaa ja heidän tuotantoaan: Sigrid Aminoff (1904–1994), Elga Seseman (1922–2007) ja Aira Niemi-Pynttäri (1924–2011).

Näyttelyssä on teoksia myös kuudelta nykytaiteilijalta, Simone Braitingerilta (1966), Elina Förstiltä (1971), Tiina Lammiselta (1963), Anna Makoveczilta (1962), Kathrina Rudolphilta (1961) ja Angela Stauberilta (1977), jotka ovat osallistuneet Ruoveden maisema -maalaussymposiumiin Pekkalan kartanossa 2014 ja 2015. Taiteilijat ovat Suomesta, Saksasta ja Unkarista. Näyttelyn saksalaistaiteilijat ovat Gedok Münchenin jäsentaiteilijoita ja heidän työskentelyynsä Suomessa on liittynyt residenssijakso Nelimarkka-museon residenssissä.

Näyttely on osa Tiina Lammisen Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan valmistamaa tohtorin tutkintoa. Ruoveden maisema -projekti (2014–16) on ollut tapa tuottaa tutkimukselle aineistoa. Hankkeen tapahtumia ovat vuosittaiset kansainvälinen nykytaiteilijasymposium ja maiseman aihetta käsittelevä seminaari sekä Ruovedellä työskennelleiden taiteilijoiden yhteisnäyttelyt. Yksi projektin näyttelyistä on Nelimarkka-museon kokonaisuus.

Nelimarkka-museon näyttelykokonaisuus jakaantuu uuden taidehistoriallisen tiedon tuottamisen osuuteen sekä nykytaiteen esillepanoon. Nykytaide on sattumanvaraisessa, tulkinnan ja toiminnan liikkeessä, sen voi mieltää myös osaksi kulttuurin rakenteita ja kulttuuripolitiikkaa. Historiallisesti paikannettavan aineiston katsominen on toinen näköala.

Näyttelyssä rakennetaan katsaus Aminoffin, Niemi-Pynttärin ja Sesemannin kuvallisiin perusteemoihin. Teosvalinnoissa tarkastellaan taiteilijoiden kiinnostusta maalauksen lajityyppeihin: maisemaan, asetelmaan ja muotokuvaan sekä niihin liittyvään esittämisen traditioon ja värikäyttöön. Taiteilijoiden välille ei ole osoittaa taiteilijaystävyyttä, mutta teokset ja biografiat voi nähdä tyypillisesti aikakauteen kuuluvina.

Kuva: Aira Niemi-Pynttäri: Suopolulla (1979), Tampereen taidemuseo.
Kuvaaja: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo.
Ville Vuorenmaa - Näyttely
12.12.2015-14.2.2016
Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija

Turussa asuvan ja työskentelevän Ville Vuorenmaan näyttely koostuu akvarellimaalauksista sekä 50-minuuttisesta äänimaisemasta. Näyttelykokonaisuus on valmistunut vuoden 2015 aikana Turussa ja uusimmat maalaukset ovat syntyneet Alajärvellä, Villa Nelimarkka -residenssissä.

Näyttelyssä on kuvien lisäksi kuultavissa ääniteos Tuhatvuotias vauva älä itke. Siinä palataan lapsuusaikaan musiikin ja tekstin avulla. Kyseinen äänite on taltioitu yhdellä otolla erään omakotitalon yläkerrassa, Tampereella. Esittäjänä toimii Pelkkä väliviiva -duo (Ville Vuorenmaa – laulu ja kitara, Jarno Alho – perkussiot, efektit sekä äänitys ja miksaus).

Osa Nelimarkka-museon näyttelyn teoksista on ollut esillä Vuorenmaan En muista vauva-ajasta mitään -näyttelyssä, joka on kiertänyt eri puolilla Suomea vuoden 2015 aikana.
Nina Nahkala – näyttely
The Journey – Matka 3.10.-29.11.2015
Nina Nahkalan figuratiiviset öljyvärimaalaukset koostuvat valosta, liikkeestä ja tunteista. Hän tarkkailee ympäristöään ja tekee siitä oman tulkinnan. Nahkala haluaa saada katsojan huomaamaan kuinka havainnointi ja tunteiden kokeminen kuuluvat erottamattomasti yhteen.
Mariya Marinova - näyttely
Listen to Trees 3.10.-1.11.2015
Herman Hesse kehottaa teoksessaan Kulkija ihmisiä kuuntelemaan puita löytääkseen lapsuuden ilon. Nelimarkka-residenssin syyskuun taiteilijavieras, bulgarialaissyntyinen, Italiassa asuva ja työskentelevä Mariya Marinova vietti kuukauden Alajärvellä kuunnellen puita ja maalaten tuntemuksiaan. Residenssijakson aikana syntyneet teokset ovat esillä Nelimarkka-museon alakerran grafiikan saleissa 3.10. – 1.11.2015.
Etienne Hacquin – näyttely
Arkista ja erityistä elämää 29.8.-11.10.
Ranskalainen kuvataiteilija Etienne Hacquin asui ja työskenteli Nelimarkka-museon taiteilijaresidenssissä elokuussa 2015. Residenssijakson aikana syntyneen näyttelyn teoksissa Hacquin tarkastelee paikallista elämäntapaa, arkkitehtuuria, arkea ja luontoa yhdistäen tekemiään havaintoja aiemman tuotantonsa kuvastoon. Sarjallisuus on tärkeää Hacquinin työskentelyssä: erilaiset kaavat, kuviot ja säännönmukaisuudet toistuvat hänen teoksissaan.
Mille Guldbeck – näyttely
Keskusteluja Eeron kanssa 5.8.-27.9.
Tanskalaissyntyinen, Yhdysvalloissa asuva kuvataiteilija ja maalaustaiteen professori Mille Guldbeck työskenteli Nelimarkka-museon taiteilijaresidenssissä heinäkuun 2015. Guldebeck asui Eero Nelimarkan 1930-luvun alussa rakennuttamassa huvilassa, Villa Nelimarkassa. Sekä rakennus että talon pihapiiri tekivät taiteilijaan suuren vaikutuksen. Hänen huomionsa kiinnittivät esimerkiksi suomalaisen puutalorakennuksen kauniit, geometriset yksityiskohdat. Havainnoista syntyi 11-osainen guassimaalaussarja.
Jan-Erik Andersson – näyttely
Bygga bo tänka – Rakentaa asua ajatella 6.6.-20.9.2015
Nelimarkka-museon kutsunäyttelyn nimi on lainattu filosofi Martin Heideggerin esseestä, jossa pohditaan paikan ja tilan luonnetta sekä ihmisen halua olla tietyssä paikassa. Näyttelyssä on esillä teoksia, jotka ottavat kantaa ornamentiikan ja mielikuvituksellisemman arkkitehtuurin puolesta. Teokset painottavat taiteellisen ajattelun osuutta kaupunkisuunnittelussa.

Kuva: Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010-2012
Anja Tchepets – näyttely
Kimonokabukisushi 23.5.-25.7.2015
Kuvittaja, taidemaalari ja -graafikko Anja Tchepets on työskennellyt Japani-teemaisen kuvakirjasarjan parissa vuodesta 2010. Kirjojen tarinat ovat otteita japanilaisista, venäläisistä ja saksalaisista taruista, jotka hän on kirjoittanut uudelleen. Kirjojen kuvituksessa Tchepets on hyödyntänyt japanilaista taideperinnettä, erityisesti puupiirrosta.
Veli Ekroos, Eero Murtomäki, Göran Torrkulla – näyttely
pienessä SUURTA SUURESSA pientä 28.3.-31.5.2015
Veli Ekroosin, Eero Murtomäen ja Göran Torrkullan näyttely rakentuu kolmen erilaisen taiteilijan teoksista, joita yhdistää teema pienessä SUURTA SUURESSA pientä.
Varaston aarreaitta – näyttely
Lahjoituksia ja löytöjä varaston kätköistä
Nelimarkka-museon näyttelykevään avaava kokoelmanäyttely, Varaston aarteita sisältää ennennäkemättömiä sekä konservoituja lahjoituksia ja löytöjä museon uusitun taidevaraston kätköistä.

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, Nelimarkka-museolla on pitkän remonttijakson jälkeen edessä ehjä näyttelyvuosi. Kesällä 2013 saatiin käyttökuntoon Villa Nelimarkka, joka on Eero Nelimarkan ensimmäinen, vuonna 1933 valmistunut tukikohta Alajärvellä. Samana kesänä valmistui myös uusi, viimeisimmän vaatimustason täyttävä taideteosvarasto, joka antaa turvallisen säilytys- ja näyttelyiden suunnittelutilan museon kokoelmille. Vuoden 2014 aikana museolle on lisäksi rakennettu hissi, joka edistää saavutettavuutta, sekä maalämpöjärjestelmä, joka takaa koko museorakennukselle tasaisemman lämpötilan.

Remontit ovat tuoneet huomattavaa lisäarvoa museokokonaisuudelle. Nelimarkka-museo aloittaa uuden museovuoden kokoelmanäyttelyllä Varaston aarteita. Uuden varaston muuton yhteydessä löytyi vanhan varaston kätköistä kymmeniä vuosia rullalla olleita, ennennäkemättömiä, isokokoisia Eero Nelimarkan öljyvärimaalauksia. Näyttely on rakennettu pääasiassa neljän teoksen ympärille: alttaritaululuonnos, joka on toteutettuna Skibotnin Lyngelnin seurakunnan kappelissa Norjassa; iso tupakuva, josta löytyy useita variaatioita; kaunis talvimaisema sekä kookas omakuva taiteilijan työhuoneesta. Näyttely avaa uuden näkökulman taiteilijan tapaan työskennellä aiheidensa ympärillä.

Esillä on myös vuoden 2014 aikana tulleita lahjoituksia ja sijoituksia: neljä Eero Nelimarkan maalausta ja viisi Nelimarkka-Rahasto säätiön omistamaa Antti Maasalon veistosta.
DUE NELIMARKKA - näyttely
Kahden Nelimarkan yhteisnäyttely
Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Nelimarkka-museo täytti 50 vuotta 8.8.2014. Juhlavuoden kruunasi kahden Nelimarkan yhteisnäyttely DUE NELIMARKKA. Eero Nelimarkan ja Riitta Nelimarkan teokset täyttivät koko museon 17.5.-28.9.2014. Kahden Nelimarkan tuotannot nähtiin vuoropuhelussa keskenään. Heidän taidekäsityksensä kulkevat rinnakkain, asettuvat vastakkain ja menevät toisinaan täysin ristiin.
Petra Korte - näyttely
KALEVATAR 10.1.-15.2.2015
Saksassa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, Petra Korte loi Kalevatar-sarjansa työskennellessään Nelimarkka-residenssissä kesällä 2014. Nyt teokset ovat esillä museon grafiikan saleissa 10.1.-15.2.2015.

Korten teokset ovat saaneet inspiraationsa suomalaisesta kulttuurista ja maisemista. Hän käyttää lähteenään arkisia aiheita, kuten Suomelle tyypillistä kahvikulttuuria, tai kirja-aiheita, kuten Kalevalaa sekä Kanteletarta.