Nelimarkka-Museo

NELIMARKKA-MUSEO

Alajärvellä sijaitseva Nelimarkka-museo avattiin vuonna 1964. Taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema museo on nykyisin Alajärven kaupungin omistuksessa. Eero Nelimarkan perustamalla Nelimarkka-Rahasto säätiöllä on yhä merkittävä rooli museon toiminnan tukijana. Nelimarkka-museo nimettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi vuonna 1995. Museon tehtäviin kuuluu Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen. Nelimarkka-museossa järjestetään näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi myös varata ryhmälleen räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat olennaisesti museon läheisyydessä sijaitsevat Nelimarkka-residenssi sekä Villa Nelimarkka. Lisäksi museo hallinnoi Alvar Aallon suunnittelemaa Villa Väinölää Alajärven keskustassa.

Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljy pellavakankaalle, 145 x 210 cmHartaushetki Alaviitalassa (1924), öljy pellavakankaalle, 145 x 210 cm

Nelimarkka-museo sijaitsee Pekkolan kylässä, noin 5 km päässä Alajärven kaupungin keskustasta. Eero Nelimarkan keskeisimmät päämäärät nimikkomuseonsa suhteen olivat taiteen kansanomaistuminen ja kansainvälistyminen sekä taidekasvatuksen edistäminen. Oman museorakennuksen valmistuminen Etelä-Pohjanmaan maaseudulle oli Eero Nelimarkan unelmien täyttymys. Rakennuksen oli määrä toimia näyttelytilana ja taidekouluna. Nelimarkka-museo pyrkii edelleen noudattamaan perustajansa asettamia tavoitteita.

Museon näyttelytoiminta on ollut säännöllistä ja vilkasta alusta alkaen. Esillä on samaan aikaan sekä Eero Nelimarkan taidetta esittelevä perusnäyttely, että vuosittain 2 - 4 vaihtuvaa näyttelyä - pääasiassa nykytaidetta: alueellista, valtakunnallista sekä kansainvälistä. Taidekouluidea sen sijaan supistui jo Nelimarkan aikana satunnaisiksi taidekursseiksi. Aluetaidemuseonimityksen myötä 1995 taidepedagogiikka on kuitenkin toiminut museon pääpainopisteenä. Museossa toteutetaan säännöllisesti eri ryhmille soveltuvia työpajoja, taidekursseja ja -leirejä. Museon tiloissa toimii viikoittain myös Alajärven kansalaisopiston taidekoulu Eero.

Nelimarkka-museo - Historia

Hilding Ekelund suunnitteli Nelimarkan toivomuksesta museoon hyvän akustiikan ja onnistui tekemään Nelimarkka-museosta kiitellyn konserttitilan niin esiintyjille kuin yleisölle. Konsertteja järjestetään säännöllisesti pitkin vuotta.

Maailmanmatkaaja Nelimarkka puhui ja kirjoitti toistuvasti taiteen kansainvälisestä luonteesta. Nelimarkka-museon kokonaisuuteen kuuluva Nelimarkka-residenssi jatkaa Eero Nelimarkan kansainvälistymisaatetta. Nelimarkka-museon residenssitoiminta on ollut ympärivuotista vuodesta 1999 alkaen.

Museokokonaisuuteen kuuluvat lisäksi Eero Nelimarkan vuonna 2013 kunnostettu ateljeehuvila Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon Alajärven keskustaan rakennuttama Villa Väinölä.

Nelimarkka-Rahasto säätiö toivoo taide-elämyksiä koko maakunnan väelle tukemalla yhteiskuljetuksia Nelimarkka-museolle.

KOKOELMAT

Nelimarkka-Rahasto säätiön kokoelma Nelimarkka-museon peruskokoelma kuuluu Eero Nelimarkan 1945 perustamalle Nelimarkka-Rahasto säätiölle. Säätiöllä on edelleen merkittävä rooli museon toiminnan tukijana. Kokoelma sisältää pääasiassa Eero Nelimarkan tuotantoa vuosilta 1910 - 1976, mutta joukkoon mahtuu myös yksittäisiä teoksia suomalaisilta merkkitaiteilijoilta kuten Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä. Viimeisimmät lisäykset kokoelmaan ovat vuodelta 2014, kun säätiö hankki kolme lehtimäkeläisen kuvanveistäjä Antti Maasalon veistosta.

Alaviitalan piha (1922), öljy pellavakankaalle 79,5 x 114 cmAlaviitalan piha (1922), öljy pellavakankaalle 79,5 x 114 cm

Alajärven kaupungin Nelimarkka-museon kokoelma Nelimarkka-museon oma taidekokoelma on karttunut pääasiassa lahjoituksien kautta. Museo ottaa vastaan lähinnä Eero Nelimarkan ja pohjalaisen taiteen teoslahjoituksia. Mittavimmat teoskokonaisuudet ovat Oiva Polarin kokoelma - lahjoitettu vuonna 1997, Aira Niemi-Pynttärin kokoelma - lahjoitettu vuosina 1987 ja 2006 ja Liisa Malkamon kokoelma - lahjoitettu vuonna 2012 sekä Antti Maasalon Alajärven kaupunkikuvassa sijaitsevat julkiset veistokset.

Nelimarkka-museon taiteilijatalo Nelimarkka-residenssissä työskennelleiden taiteilijoiden teoslahjoitukset muodostavat oman kansainvälisten ammattitaiteilijoiden teoksista koostuvan kokonaisuuden museon kokoelmassa.

Talo Ranskassa (1920), öljy pahville, 47 x 62 cmTalo Ranskassa (1920), öljy pahville, 47 x 62 cm

Maisema Seinäjoelta (1962), öljy kankaalle, 149,5 x 230,5 cmMaisema Seinäjoelta (1962), öljy kankaalle, 149,5 x 230,5 cm

RESIDENSSI

Nelimarkka-museon kokonaisuuteen kuuluva kansainvälinen Nelimarkka-residenssi toimii Eero Nelimarkan kesähuvilassa, Villa Nelimarkassa, joka sijaitsee noin 500m päässä varsinaisesta museorakennuksesta. Huvila valmistui 1933 Eero Nelimarkan ensimmäiseksi tukikohdaksi Alajärvellä. Rakennus remontoitiin käyttökuntoon 2013 ja se on toiminut taiteilijatalona vuodesta 2014 alkaen. Nelimarkka-residenssissä työskentelee noin 6 – 10 taiteilijaa vuosittain.

Nelimarkka-museo - Residenssi

VILLA NELIMARKKA

Nelimarkka-museo - Villa Nelimarkka

Eero Nelimarkan perheelleen rakennuttama ateljeehuvila Villa Nelimarkka sijaitsee Alajärvellä noin 500 metrin päässä Nelimarkka-museosta. Kaksikerroksisen mansardikattoisen huvilan perusosa valmistui vuonna 1932. Kiinteistökokonaisuus avattiin yleisölle vuonna 2013 ja sai nimen Villa Nelimarkka. Villa Nelimarkassa järjestetään tapahtumia sekä näyttelyitä ja se toimii Nelimarkka-residenssin taiteilijatalona sekä kesäkahvilana. Rakennussuojelulailla suojellun huvilan pihapiiriin kuuluu savusauna ja pieni pihatupa. Huvilaa voi vuokrata myös yksityiskäyttöön. Vanhaa kunnioittaen entisöidyn rakennuksen huonekalut ja sisutus on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa. Pekkolantie 67, Alajärvi

VILLA NELIMARKAN HISTORIA

Vaasassa syntynyt taidemaalari Eero Nelimarkka oli asunut vakituisesti Helsingissä jo parinkymmenen vuoden ajan, kun mieli rupesi tekemään takaisin synnyinseudulle. Vaasa ei enää miellyttänyt vaan Nelimarkka halusi muualta sellaisen sopukan, ”missä voi kaikessa rauhallisuudessa syventyä itseensä ja työhönsä”. Mieluisa tontti löytyi isän kotikylästä Alajärven Pekkolasta. Nelimarkka teki huvilansa kaikki piirustukset itse. Kivijalkaa alettiin muurata kesällä 1928, pärekatto saatiin laitettua kesällä 1932 ja ”Kivikko” nimisen huvilan perusosa oli valmis.

Nelimarkka-museo - Villa Nelimarkka

Huvilan valmistuttua Nelimarkka vietti paljon aikaa Alajärvellä maalaten maisemia ja laatukuvia. Tupakuviinsa hän maalasi henkilösommitelmia ja käytti malleinaan sukulaisia tai naapureita Pekkolan kylästä ja Hoiskosta. Nelimarkan pääasiallinen elanto tuli vielä 1930 -luvulla muotokuvamaalauksesta.

Sotavuosina perhe vietti paljon aikaa Alajärvellä. Nelimarkka maalasi pelkistettyjä, tunneherkkiä maisemia ja käytti lähes läpikuultavia värejä. Sotien jälkeen ”[…]oli tapahtunut ihme, sillä ihmiset ostivat kilvan taidetta!” Kaupaksi kävivät etenkin eteläpohjalaiset maisema- ja tupakuvat. Nelimarkalla oli nyt varaa tehdä pitkiä, kuukausien mittaisia matkoja yhdessä Saima-vaimonsa kanssa ja käynnit Alajärvellä vähenivät. Hän vuokrasi huvilan vuosiksi 1947 – 1952, koska oli päättänyt matkustaa myös kesäisin sekä Lapissa että ulkomailla ”rikastuttaakseen aihepiiriään”.

Saima-vaimon kuoleman jälkeen 1953, suunnitteli Nelimarkka jopa huvilan myymistä Pekkolan kyläkouluksi, mutta alkoi kuitenkin itse viihtyä taas Alajärvellä. Myös lapset perheineen pitivät Nelimarkan huvilaa mieluisana kesänviettopaikkana. Huvilalla olon myötä nousi pitkäaikainen haave taidekoulun perustamisesta pintaan.

Nelimarkka pyysi Opetusministeriöltä suositusta Yhdysvaltain opintomatkaa varten: ”Vuosikymmeniä on mielessäni ollut koulun perustamis aije maalaustaiteen opetuksen antamista varten.” Puoli vuotta kestänyt opintomatka lujitti Nelimarkan taidekouluajatusta. Hän teki huvilaansa laajennuksen 1962. Tarkoituksena oli sijoittaa sinne sekä Nelimarkka-Rahasto säätiön kokoelma että taidekoulu. Rakennus osoittautui kuitenkin liian pieneksi. Nelimarkka osti sukulaisiltaan isänsä maatilan, sijoitti kokoelman tilan asuinrakennukseen ja alkoi pitää kursseja siellä 1962. Uusi museorakennus Nelimarkka-museo, asuinrakennuksen vieressä, avattiin 1964. Nelimarkka-museon valmistumisen jälkeen Eero Nelimarkka majoittautui museon viereiseen asuinrakennukseen ja huvila jäi lasten kesänviettopaikaksi.

Nelimarkka-museo - Villa Nelimarkka

Nelimarkan kuoleman jälkeen huvila oli vuokralla useita vuosia ja sen jälkeen pitkään tyhjillään, kunnes se ensin siirtyi Osakeyhtiö Pekkola Oy:n ja myöhemmin Alajärven kaupungin omistukseen. Nelimarkan huvilaa ryhtyi kunnostamaan pienin varoin vuonna 1993 perustettu Eero Nelimarkan huvilaseura ry. Alajärven kaupunki vei kunnostuksen päätökseen ja kesällä 2013 huvila vihittiin käyttöön nimellä Villa Nelimarkka. Huvilassa on järjestetty kyläjuhlat, näyttelyitä, konsertteja ja monenlaisia tapahtumia. Residenssitoiminta laajeni huvilalle 2014 ja siirtyi sinne kokonaan, Nelimarkka-akatemian tiloista 2015.

VILLA VÄINÖLÄ

Nelimarkka-museo - Villa Väinölä

Arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon Väinö-veljelleen 1926 suunnittelema huvila Villa Väinölä siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan tammikuussa 2015. Rakennuksen kunnostus on työn alla ja sen käyttösuunnitelmaa koordinoi Aallokko kutsuu -hanke. Hanke on Nelimarkka-museon hallinnoima ja maaseudun kehittämisyhdistys Aisapari ry:n rahoittama. Tavoitteena on saada rakennus käyttökuntoon ja toimintasuunnitelma valmiiksi kesään 2017 mennessä, Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi.

Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen, maanmittausinsinööri Väinö Aallolle kodiksi ja toimistoksi. Aallon suunnitelmat pohjautuvat hänen vuonna 1925 tekemiinsä atrium-talon piirustuksiin. Satulakattoinen kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1926. Tontilla on asuinrakennuksen lisäksi Aallon vuonna 1938 rakennuttama piharakennus, joka poikkeaa tyyliltään päärakennuksesta. Väinölä siirtyi Alajärven kunnan omistukseen 1952, jolloin sen eteläpäätyyn lisättiin siipiosa. Rakennus on toiminut esimerkiksi kunnanlääkärin vastaanottotilana ja kaupungin virastotalona. Sisällä on tehty useampia pieniä muutoksia, mutta pääasiassa vanhat rakenteet ovat tallella. Villa Väinölä on suojeltu rakennuslailla 1995. Alakerta on restauroitu alkuperäiseen asuunsa 2010 - 2015 ja myös yläkerta restauroidaan. Vuonna 2015 rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan. Villa Väinölässä järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia remontin valmistuttua. Opastuksia Väinölään ja muihin Aalto-kohteisiin voi tiedustella Nelimarkka-museolta. Väinöntie 4, Alajärvi

Nelimarkka-museo - Villa Väinölä

HISTORIA

Nelimarkka-museo - Historia

Aluksi oli Eero Nelimarkka ja hänen 1945 perustamansa Nelimarkka-Rahasto säätiö. Säätiö osti 1961 Alajärveltä Pekkolan kylästä puolen hehtaarin alueen rakennuksineen museota ja taidekoulua varten. Tila oli Eero Nelimarkan isän, Erkki Nelimarkan kotitila ja nykyisen museon paikalla oli tuolloin kivinavetta. Nelimarkan ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin piirustusten mukainen museorakennus valmistui vuonna 1964.

EERO NELIMARKKA

Eero Aleksander Nelimarkka syntyi Vaasassa 10.10.1891, mutta hänen molemmat vanhempansa olivat Alajärveltä kotoisin. Kansakoulun jälkeen Eero-poika meni konditoriaan töihin, kävi käsityöläiskoulun ja hankki "sällin paperit" sokerileipurin ammatissa. Nuoren kisällin maailma avartui, kun hän 15-vuotiaana lähti stipendirahalla puoleksi vuodeksi Tukholmaan ja Lyypekkiin opiskelemaan kondiittoriksi. Samalla hän tutustui paikallisiin nähtävyyksiin ja pääsi myös seuraamaan taiteilijoiden, kuten Carl Larssonin työskentelyä.

Kiinnostus taiteeseen kasvoi hiljalleen. Nelimarkka lähti 20-vuoden ikäisenä Akseli Gallen-Kallelan kehotuksesta hakemaan oppia Pariisin vapaista taideakatemioista. Ensimmäisen Pariisin-matkansa jälkeen 1912 Nelimarkasta tuli innokas matkaaja ja hän lähti tien päälle aina kun oli mahdollista. Matkat olivat kuukausien mittaisia ja suuntautuivat Ranskan lisäksi mm. Ruotsiin, Norjaan, Englantiin, Belgiaan, Italiaan, Espanjaan, Kreikkaan, Turkkiin, Israeliin ja Yhdysvaltoihin.

Ensimmäisen Pariisin-matkansa jälkeen Nelimarkka pääsi Yliopiston piirustussaliin Eero Järnefeltin oppilaaksi. Nelimarkka piti ensimmäisen näyttelynsä Vaasassa 1913 ja osallistui myöhemmin 1910-luvulla Marraskuun ryhmän näyttelyihin. Nelimarkkaa pidettiin ryhmän lyyrikkona ja hän ansaitsi elantonsa pääasiassa muotokuvamaalarina.

Nelimarkka painotti aina myös kansan ominaispiirteiden merkitystä. Hän oppi ymmärtämään yksinkertaistamisen idean modernismin Pariisissa, mutta ei halunnut olla pariisilainen modernisti. Hän halusi muuntaa oppimansa kansanomaiseen muotoon ja maalata niin, että kansa ymmärtää. Nelimarkka onnistui tavoitteissaan kun alkoi maalata eteläpohjalaista maisemaa uudella tavalla. Hänestä tuli lakeuden tulkki ja eteläpohjalainen maisema sai kansallismaiseman arvon.

Eteläpohjalainen maisema kiinnosti maalaria jo nuorena ja hän sai keväällä 1915 kutsun tulla maalaamaan Lapuanjokea Alahärmään. Samalla matkallaan hän tapasi tulevan vaimonsa Saima Alaviitalan. Pariskunta avioitui uudenvuoden aattona 1918 ja sai neljä lasta: Eero Jaakon, Helenan, Antin ja Tuomaksen. Perheen ensimmäinen koti sijaitsi Helsingin puu-Käpylässä. 1930-luvulla Nelimarkat asuivat Lallukan taiteilijatalossa ja myöhemmin yksityisissä asunnoissa Helsingin Töölössä.

Nelimarkka-museo - Historia

Vaikka Nelimarkka sai valtion taidepalkinnon 1927 maalauksellaan Kolme miestä, hän koki ammatillisen kriisin 1920 - 1930 lukujen vaihteessa ja halusi vaihtaa alaa. Hän alkoi suunnitella oman taidekoulun perustamista. Taiteilija hankki piirustusopettajan pätevyyden 1931 ja rakensi oman huvilan vanhempiensa synnyinsijoille Alajärven Pekkolan kylään. Alajärven maisemat sytyttivät maalaamisen innon uudestaan ja Nelimarkka sanoi: "Nyt kun Pohjanmaa on jalkojeni alla maisemat rupeavat onnistumaan". Näin kävi. Tyyli muuttui ja syntyi ns. Nelimarkan maisema. Maalaukset alkoivat käydä kaupaksi niin, että taiteilija huomasi sotien jälkeen olevansa suhteellisen varakas mies. Hänellä oli mahdollisuus kehittää unelmaansa taidekoulusta perustamalla oma, taidekokoelmaa kartuttava säätiö. Nelimarkka-Rahasto säätiö perustettiin 1945 ja säätiön kokoelmat toimivat myös lähtökohtana myöhemmin huvilan läheisyyteen rakennetulle Nelimarkka-museolle. Taidekouluidea jäi taidekurssitasolle.

Nelimarkka-museon valmistumisen jälkeen 1964 taiteilija vietti suurimman osan ajastaan Alajärvellä. Hän piti museotaan auki, maalasi kyläläisiä omissa askareissaan ja maisemia eri vuodenaikoina. Pitkät ulkomaan matkat jäivät pois. Eero Nelimarkalle myönnettiin professorin arvonimi 1966. Taiteilija-professori vietti vielä elämänsä viimeisen kesän Alajärvellä. Eero Nelimarkka nukkui pois Helsingin kodissaan Töölössä, marraskuussa 1977 ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

MUSEON HISTORIA

Eero Nelimarkan päätös museon sijoittamisesta Alajärvelle herätti ihmetystä, mutta taiteilija oli sitä mieltä, että taide kuuluu koko kansalle, ei pelkästään kaupunkilaisille. Hän perusteli puheissaan valintaansa:

Nelimarkka-museo - Historia

Täten saamme ilmoittaa käsityksemme, että Nelimarkka-museo Alajärvellä on erittäin sopiva ja tarkoituksenmuksinen tila taidenäyttelyiden sijoittamista varten, edistämään etenkin maaseudulla kuvaamataiteiden harrastusta ja suosimista kansan laajoissa piireissä.

Ajatus taidelaitoksen perustamisesta syntyi leikkimielisesti jo 1910 -luvulla, pian Nelimarkan ensimmäisen Pariisin matkan jälkeen. Pariisin vapaat taideakatemiat tekivät nuoreen taideopiskelijaan syvän vaikutuksen ja hän vitsaili ystävälleen arkkitehtiopiskelija Hilding Ekelundille: Jahka minä tuonnempana rakennan niin sinä teet riitingit. Alkuvaiheessa puhuttiin taidekoulusta, Nelimarkan akatemiasta.

Nelimarkka alkoi kehitellä taidekouluideaa mielessään ja hankki piirustusopettajan pätevyyden 1931. Hän kantoi koko elämänsä ajan syvää huolta taiteen tilasta Pohjanmaalla ja oli kesken sodan melskeen perustamassa pohjalaisille taiteilijoille omaa liittoa. Pohjalainen taiteilijaliitto perustettiin 1943, Nelimarkka kirjoitti liiton säännöt ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Pohjalainen taiteilijaliitto tähtäsi taiteen tekemiseen tunnetuksi Pohjanmaalla ja muualla. Liitto tuki myös taidekouluideaa ja Nelimarkka lahjoitti Vaasan taideyhdistyksen perustamalle piirustuskoululle oppilasstipendejä ja kipsimalleja.

Nelimarkka-museo - Historia

Eero Nelimarkan unelma koki nosteen heti sotien jälkeen kun ihmiset alkoivat hankkia taidetta. Nelimarkan lakeusmaisemia ja kansanomaisia pohjalaiskuvia ostettiin siinä määrin, että hänellä oli varaa perustaa oma säätiö. Nelimarkka-Rahasto säätiö, jonka tarkoituksena on "avustaa ja tukea kristillistä sivistystyötä ja kartuttaa säätiön taidekokoelmaa" perustettiin 1945. Alun perin taiteilija aikoi sijoittaa Alajärvelle rakennuttamaansa kesähuvilaan taidekoulun ja säätiön taidekokoelmat, mutta huvila osoittautui liian pieneksi. Vuonna 1958 Nelimarkka teki puolen vuoden opintomatkan Yhdysvaltoihin ja tutustui siellä lukuisien taidelaitoksien toimintaan.

Nelimarkka-Rahasto säätiö osti 1961 Nelimarkan suvun kantatilan rakennuksineen huvilan lähistöltä. Seuraavana vuonna taiteilija sijoitti säätiön kokoelmat tilan asuinrakennukseen ja aloitti siellä taidekurssin pitämisen.

Vanhan navetan paikalle alkoi kohota arkkitehti, professori Hilding Ekelundin suunnittelema, italialaishenkinen, uusklassinen rakennus. Suunnitellun taidekoulun laajuus ei koskaan toteutunut, mutta käsitteet taidekoulu ja museo kietoutuivat Nelimarkalle itselleen erottamattomasti yhteen. Nelimarkka-museon avajaispuheessa 1964 taiteilija toivoi, että laajenevaa taidekokoelmaa käytettäisiin havainto-opetusvälineenä kuvaamataiteen harrastuksen ja taideopetuksen yleistämiseksi kaikille.

Museota laajennettiin 1972 - 1974, lähinnä Eero Nelimarkan omien piirustuksien mukaan. Professori Nelimarkka hoiti museotaan itse vielä viimeisenä elinvuonnaan 1977. Museo kunnallistettiin 1981 ja nimitettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi 1995.

Alajärven kunnan ja sittemmin kaupungin toimesta museorakennuksen tilaa on kohennettu useaan otteeseen. Vuodesta 1983 alkaen kaikki muutos- ja korjaussuunnitelmat ovat arkkitehtien Käpy ja Simo Paavilainen.

Museovirasto on määritellyt museoalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuonna 2009.  Arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilaisen suunnittelema ajanmukainen taidevarasto valmistui vuoden 2013 aikana ja vuonna 2014 museoon rakennettiin hissi, joka tekee monikerroksisesta rakennuksesta saavutettavan myös liikuntarajoitteisille.

NÄYTTELYT

Mari Hallapuro: Alinen - Näyttely
11.6. – 4.9.2016
Nelimarkka-museon grafiikan salien kesänäyttelyssä alajärveläislähtöinen kuvataiteilija Mari Hallapuro (s. 1985) palaa juurilleen pääkaupunkiseudulla vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen. Näyttelyssä on esillä pienikokoisia ja yksityiskohtaisia teoksia, joiden synkkiäkin aiheita lähestytään myös huumorin kautta.

Hallapuro kuvaa työskentelyään: ”Piirtäminen on ollut minulle aina tärkeää. Intiimi ja vetäytyvä puuhastelu omien aiheiden parissa on ollut aina hyvä pakopaikka ja on sitä edelleen. Taidegrafiikan myötä tekemiseen tulee työskentelyn hitaus ja välillisyys, joka antaa tekijälleen lisää tilaa pohdiskelulle. Grafiikan painamisprosessin mahdollistama sarjallinen työskentelytapa antaa kuva-aihioille mahdollisuuden rakentua hitaasti eteenpäin ja muuttua. Kuvasarjasta tulee kuin aivan liian hidas animaatio.”

Kuvissaan Hallapuro mietiskelee ajan kulumista ja katoavaisuutta. Hänen teoksensa kuvaavat nähtyä ja koettua. Eräs teosten tärkeimmistä lähtökohdista on havainto: ”Välillä minä pidän siitä, että saan tehdä ajatuksissani pulahduksia syviin ja synkeisiin vesiin ja tehdä niistä kuvia.” Arkiset huomiot kuitenkin keventävät tunnelmaa ja tuovat kuviin omat pienet vitsinsä. Hallapuron teoksissa huumori ja melankolia kulkevat usein käsi kädessä.

Mari Hallapuro asuu ja työskentelee Keravalla. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian taidegrafiikan koulutusohjelmasta vuonna 2012. Valmistumisensa jälkeen Hallapuro on järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ottanut osaa ryhmänäyttelyihin. Vuonna 2015 Hallapuro osallistui Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston järjestämään Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija-kilpailuun ja hänen teoksensa valittiin yleisön suosikiksi. Hallapuron teoksia on hankittu mm. Helsingin Taidemuseon, Valtion sekä EMMAn –Espoon modernin taiteen museon taidekokoelmiin. Hallapuro on Suomen taidegraafikoiden ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen. Vuonna 2016 Hallapuro toimii Suomen Taidegraafikoiden johtokunnan jäsenenä.
Kaarina Heikinheimo: LUMOUS - Näyttely
Tekstiilitaidetta Nelimarkka-museossa 11.6. – 4.9.2016
Alajärveläislähtöinen Kaarina Heikinheimo on kuvataiteilija, jolle tekstiili on toteuttamistapa. Heikinheimon materiaaleja ovat pääasiassa pellava, kupari, teräs ja lasi. Veistosten runkona on usein rautakehikko.
Heikinheimon tekstiiliveistokset ovat suurikokoisia ja niiden valmistaminen vaatii aikaa ja paljon työtä. Taiteilija toteuttaa itse kaikki työvaiheet. Nelimarkka-museon näyttely koostuu satumetsästä, jossa yhdistyvät teemat lumous ja kruunajaiset. Esillä on esimerkiksi suurikokoisia tekstiilikransseja, jotka johdattavat katsojan kruunajaisteemaan.

Heikinheimoa on lapsesta asti kiinnostanut sadun maailma. Sadut antavat mahdollisuuden vapaaseen luovuuteen, jota myös taiteilijan tekniikka tukee. Heikinheimon teosten ideat vaihtelevat. Hän pyrkii rakentamaan näyttelystä kokonaisuuden, mutta säilyttämään myös vapauden tunteen. Taiteilija kuvaa kulloiseenkin teoskokonaisuuden muotoutumista sukellukseksi tuntemattomaan ja jättää katsojalle vapauden tulkita teoksia.

Näyttelystä toiseen siirtyminen on Heikinheimolle aina jatkumo. Hänen teoksiaan on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä useissa Suomen museoissa. Lisäksi Heikinheimo on toteuttanut veistoksia julkisiin tiloihin, kuten Vaasan uimahalliin, keskussairaalaan, lentoasemalle ja yliopistolle. Viime kesänä Heikinheimon teoksia oli esillä Alajärven kirjastossa. Taiteilija on muuttanut Alajärveltä Vaasaan 5-vuotiaana, mutta yhteys paikkakuntaan on säilynyt mökkisaaressa vietettyjen kesien kautta.

Kuvaaja: Erkki Salminen.
Ruoveden maisema - Näyttely
27.2. – 29.5.2016
Nelimarkka-museon näyttely Ruoveden maisema lisää tietoa Ruoveden taidehistoriasta esittelemällä kolme paikkakunnalla työskennellyttä taiteilijaa ja heidän tuotantoaan: Sigrid Aminoff (1904–1994), Elga Seseman (1922–2007) ja Aira Niemi-Pynttäri (1924–2011).

Näyttelyssä on teoksia myös kuudelta nykytaiteilijalta, Simone Braitingerilta (1966), Elina Förstiltä (1971), Tiina Lammiselta (1963), Anna Makoveczilta (1962), Kathrina Rudolphilta (1961) ja Angela Stauberilta (1977), jotka ovat osallistuneet Ruoveden maisema -maalaussymposiumiin Pekkalan kartanossa 2014 ja 2015. Taiteilijat ovat Suomesta, Saksasta ja Unkarista. Näyttelyn saksalaistaiteilijat ovat Gedok Münchenin jäsentaiteilijoita ja heidän työskentelyynsä Suomessa on liittynyt residenssijakso Nelimarkka-museon residenssissä.

Näyttely on osa Tiina Lammisen Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan valmistamaa tohtorin tutkintoa. Ruoveden maisema -projekti (2014–16) on ollut tapa tuottaa tutkimukselle aineistoa. Hankkeen tapahtumia ovat vuosittaiset kansainvälinen nykytaiteilijasymposium ja maiseman aihetta käsittelevä seminaari sekä Ruovedellä työskennelleiden taiteilijoiden yhteisnäyttelyt. Yksi projektin näyttelyistä on Nelimarkka-museon kokonaisuus.

Nelimarkka-museon näyttelykokonaisuus jakaantuu uuden taidehistoriallisen tiedon tuottamisen osuuteen sekä nykytaiteen esillepanoon. Nykytaide on sattumanvaraisessa, tulkinnan ja toiminnan liikkeessä, sen voi mieltää myös osaksi kulttuurin rakenteita ja kulttuuripolitiikkaa. Historiallisesti paikannettavan aineiston katsominen on toinen näköala.

Näyttelyssä rakennetaan katsaus Aminoffin, Niemi-Pynttärin ja Sesemannin kuvallisiin perusteemoihin. Teosvalinnoissa tarkastellaan taiteilijoiden kiinnostusta maalauksen lajityyppeihin: maisemaan, asetelmaan ja muotokuvaan sekä niihin liittyvään esittämisen traditioon ja värikäyttöön. Taiteilijoiden välille ei ole osoittaa taiteilijaystävyyttä, mutta teokset ja biografiat voi nähdä tyypillisesti aikakauteen kuuluvina.

Kuva: Aira Niemi-Pynttäri: Suopolulla (1979), Tampereen taidemuseo.
Kuvaaja: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo.
Perusnäyttely - Pariisi on Sesam
Eero Nelimarkan elämästä ja taiteesta kertova perusnäyttely valaisee Pariisin matkojen merkitystä taiteilijan tuotannossa. Nelimarkka opiskeli Pariisin vapaissa taideakatemioissa lukuisia kertoja elämänsä aikana. Esillä on teoksia vuosilta 1910 - 1976, nuoruuden töitä Marraskuun ryhmän ajoilta, muotokuvia, kaupunkikuvia, asetelmia, maisemia, Lapin aiheita, uskonnollisia aiheita sekä valokuvia ja kirjeitä.

TAPAHTUMAT

Nelimarkka-museossa järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden: konsertteja, taiteilijatapaamisia, erityisopastuksia ym. tilaisuuksia. Museon tiloja vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin.

MUSEOVIIKKO NELIMARKKA-MUSEOSSA
Valtakunnallista museoviikkoa vietetään jälleen 16. – 22.5.2016.
Vuoden 2016 museoviikon teemana on kulttuurimaisema.

Nelimarkka-museon ohjelma:

Keskiviikko 18.5.
Ilmainen sisäänpääsy kansainvälisen museopäivän kunniaksi. Samalla juhlistetaan Eeron nimipäivää museon perustajan Eero Nelimarkan kunniaksi. Ruoveden maisema -näyttelyn kuraattori Tiina Lamminen pitää maksuttoman opastuskierroksen näyttelyyn kello 12:30 ja 16 alkaen. Kello 16 Museopäivänä myös Café de Nelimarkka palvelee koko päivän. Tarjolla on kahvia ja Nelimarkka-leivos yhteishintaan 5 euroa. Museo on avoinna kello 11-17.

Lauantai 21.5.
Irlantilainen residenssitaiteilija Sophie Iremonger ohjaa Monster Mask -työpajan lapsille kello 10-12 Villa Nelimarkassa. (Pekkolantie 67, Alajärvi) Työpajassa pelataan hirviöpeliä ja tehdään oma hirviönaamari käyttäen apuna luonnosta löytyviä materiaaleja kuten lehtiä ja kaarnaa. Työpajaan vapaa pääsy! Lisätietoja museolehtorilta: Aino Mäntyvaara / aino.mantyvaara@alajarvi.fi / 044 297 0501. Museoon ilmainen sisäänpääsy. Museo on avoinna kello 12-16.
VUODEN NUORI ETELÄPOHJALAINEN TAITEILIJA 2016
Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto järjestää Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 1.5. – 31.7.2016. Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa Etelä-Pohjanmaalla, antamaan nostetta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1981 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla, mutta kilpailuun osallistuvat työt eivät saa olla kolmea vuotta vanhempia. Taiteilijat osallistuvat kilpailuun 31.7.2016 mennessä.

Kilpailun säännöt ja osallistumisohjeet: www.epliitto.fi

Yhteystiedot

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo


Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi

Aukioloajat

Ti-pe 11-17
La 12-16
Su 12-17
Ma suljettu

Poikkeavat aukioloajat:
Arkipyhien aattona museo suljetaan kello 16.
Toukokuun poikkeusaukioloajat
Vappu 1.5. museo suljettu
Keskiviikko 4.5. museo suljetaan kello 16
Helatorstai 5.5. museo suljettu
Helluntaipäivä 15.5. museo suljettu


Liput: 6€ / lapset ja seniorit 4€ – Meillä käy Museokortti!

Lisätiedot, varaukset, opastukset

Puh. (06) 557 2129, info@nelimarkka-museo.fi

Ilmainen sisäänpääsy koululaisryhmille opettajan kanssa.

Koululaistyöpajat:
Kesto n. 1,5 - 2h, sisältö suunnitellaan ryhmän toiveiden mukaan
• Sisältää sisäänpääsyn, opastuksen, materiaalit, ohjauksen ja mehutarjoilun
• Kesto noin 1,5 - 2 h
• Hinta 50 € (1–20 hlö)

Nelimarkka-Rahasto säätiö tukee aluetaidemuseon piiriin kuuluvien koululaisten museo- ja työpajakäyntejä maksamalla liikennöitsijän suorittamat matkakustannukset. Ilmoitattehan etukäteen ryhmänne tulosta museoon! Lisätietoja, varaukset, opastukset: Puh. (06) 557 2129, info@nelimarkka-museo.fi

Henkilökunta

FM Maria Lampinen

museotoimenjohtaja
maria.lampinen(at)alajarvi.fi
Virkavapaalla

FM Elina Alkio

vs. museotoimenjohtaja
p. 044 2970489
elina.alkio(at)alajarvi.fi

TaM Aino Mäntyvaara

vs. museolehtori
p. 06 557 2129, 044 297 0501
aino.mantyvaara(at)alajarvi.fi

Kulttuurintuottaja Päivi Haapaniemi

koulu- ja museosihteeri
p. 06 557 2129, 040 183 3422
paivi.haapaniemi(at)alajarvi.fi

Petri Koskenmäki

museomestari
p. 06 557 2129

Tarja Ahopelto

museoapulainen
p. 06-557 2129